Lapsen ruutuaika

Nelli hyppii olohuoneen matolla ja hokee lausetta; "No more monkeys jumping on the bed". Kuuntelen tarkasti ja kysyn, että mitä Nelli sanoit äsken? "No more monkeys jumping on the bed"  hän katsoo mua, kuin tyhmää ja toistelee tuota lausetta. Käännän katseen vaimoon, enkä kerkiä edes kysyä vielä mitään, kun vaimo pudistaa vaan päätään ja levittää kädet. Tarkoittaen siis sitä, että mikään Nellin kohdalla ei yllätä enään. Ei edes se, että hän tietää 2 vuotiaana  enemmän englannin kielisiä sanoja, kuin isänsä 10 vuotiaana. Ei se tietenkään nyt ihan täydellisesti ole lausuttu, mutta tarkasti, kuin kuuntelee sieltä voi oikeasti erottaa noita sanoja. Mistä Nelli on sitten oppinut tuon lauseen? YouTubesta. Se on itseasiassa video, jossa pienet apinat hyppivät sängyllä ja vuorotellen yksi apina tippuu sängyltä alas, jonka jälkeen apinoiden hoitaja soittaa lääkärille ja lääkärin ohje on, että ”no more monkeys jumping on the bed”. Kuulostaa todella tyhmälle, mutta tälläkin videolla on miljoonia katseluita.

Ollaan yritetty saada Nelli katsomaan Pikku kakkosta ja muumeja aina viikonloppuisin tai Netflixistä jotain lasten ohjelmia, mutta ei Nelli oikein jaksa keskittyä niihin vielä. Eli meillä ruutuaika koostuu melkeinpä pelkästään YouTubesta puhelimella katsottuna. Nelli haluaa katsoa sitä aina jommankumman meidän puhelimesta, koska hän itse valitsee aina mitä videota haluaa katsoa. Eihän siis katso mitä tahansa videoita vaan valitaan sieltä aina alkuun joku lasten video ja sitten sovellus itse ehdottaa aina samantyylisiä videoita. Itseasiassa Nelli on katsonut YouTubea jo varmaan puoli vuotiaasta alkaen. Kaikki alkoi siitä, kun vaimo sanoi, että on olemassa sellainen biisi, kuin Baby Shark ja lapset kuulema tykkää siitä. Nelli oli mun sylissä sohvalla, kun ensimmäisen kerran kirjoitin YouTubeen taikasanat: ”Baby Shark”. Nyt, jos joku ei tiedä kyseistä biisiä niin varoituksen sana; on yksi pahimmista korvamadoista mitä voi olla. Siitä on miljoona erilaista versiota, mutta tässä alkuperäisessä kaksi lasta tanssii ja laulaa tämän biisin tahtiin. Se hymy ja riemu mikä Nellin kasvoille tuli oli jotain aivan uskomatonta. Me katsottiin se uudestaan ja uudestaan ja riemu kasvoi kerta toisensa jälkeen. Jossain kohti Nelli oppi tanssimaan samalla tavalla, kuin tässä musiikkivideossa ja myöhemmin laulamaan. Sitä laulettiin ja kuunneltiin sitten ihan kaikkialla ja koko ajan. Muistan yhdenkin kerran, kun ajettiin mökiltä kotiin ja puolessa välissä matkaa Nelli heräsi eikä enää nukahtanut uudestaan. Alkoi korvia särkevä itku ja jokainen vanhempi tietää, että ei ole ärsyttävämpää asiaa, kuin huutava lapsi auton takapenkillä. Ainut asia millä Nellin itkun sai loppumaan oli, kun laitettiin Baby Shark soimaan uudestaan ja uudestaan. Ei siinä mitään, mutta ajomatka kesti vielä vajaa tunnin verran.. 


No miksi 2 vuotias sitten ylipäätänsä katsoo YouTubea? Jostain luin artikkelin, että puhelimen tuijottaminen heikentää lapsen kehittymistä. Mä olen tästä vähän eri mieltä. Varmasti se onkin näin, jos sitä puhelinta tuijotetaan tuntitolkulla joka päivä. Mutta mä olen ihan 100% varma, että esimerkiksi englannin oppiminen on paljon helpompaa, kun katsoo englanninkielisiä lasten videoita jo nyt. Ei varmasti olisi Nelli oppinut tanssimaan ja laulamaan Baby Sharkia alle vuoden ikäisenä, jos ei olisi sitä katsonut YouTubesta. Mutta se on myös rehellisesti sanottuna melkeinpä ainut keino millä me saadaan tuo sähikäinen edes hetkeksi pysymään paikoillaan. Mä olen sitä mieltä, että joskus, kun on liian kova vauhti päällä, on hyvä välillä rauhoittaa lapsi. Joillain saattaa toimia rauhoittamiseen vaikka piirtäminen tai askartelu, mutta meillä ei mielenkiinto kestä siihen, kuin ehkä viisi minuuttia ja sen jälkeen on kynät joko isin sylissä, kun olen kieltänyt piirtämästä pöytään tai sit ne on lattialla. Tai tällä hetkellä jos me ollaan vaikka ruokakaupassa niin ainut keino saada hoidettua se rauhassa on laittaa Nelli vaunuihin ja antaa hänen katsoa se hetken puhelimesta erilaisia videoita. Ennen lapsia, myönnän, että katsoin vähän vinoon niitä vanhempia keiden lapset räpläsi puhelinta kaupassa, mutta en enää. Joskus se saattaa olla sillä hetkellä paras ratkaisu. Ja tiedän kyllä, että myös meitä katsotaan välillä vähän vinoon, kun Nelli katsoo puhelinta vaunuissa, kun ollaan kaupassa. Teille ketkä katsotte vanhempia vinoon, kun lapsi katsoo kaupassa puhelinta, odottakaa vaan. Joskus ehkä koittaa se hetki, kun saatte itse lapsia ja olette perheenä kaupassa. Se lapsi viihtyy vaunuissa vaan tiettyyn pisteeseen asti rauhassa ilman sen kummempaa huomiota. Mekin annettiin Nellin pari ensimmäistä kertaa kävellä vapaana kaupassa, kun ajateltiin, että eihän tässä mitään. Ei anneta enää. Vaikka mäkin olen rauhallinen kaveri, edes mun verenpaine ei kestä sitä perässä juoksemista ja tavaroiden pelastamista, kun jokaiseen pitää koskea eikä isot lasipurkit ainakaan viimeisten tietojen mukaan pysy ehjänä pienessä kädessä. 


Kyllä mä silti välillä tunnen itseni laiskaksi tai huonoksi isäksi, kun annan Nellille puhelimen käteen kaupassa. Tai jos hän sohvalla katsoo puhelimesta jotain, että onkohan toi nyt ihan ok. Mutta ehkä sitä täytyy vaan myöntää, että puhelimen tuijottaminen ja muutenkin digitaalisten laitteiden käyttö on tätä päivää jo pienestä pitäen. Ei varmasti mene montaa vuotta, kun lapsilla alkaa olemaan tabletti hetkiä jo päiväkodissa. WHO:n yleinen ruutuaikasuositus on muuten 2-4 vuotiaille alle tunnin päivässä ja THL:n suositus alle kouluikäisille on alle kaksi tuntia päivässä. Meillä Nellin ruutuaika vaihtelee päivittäin. Joskus on päiviä, kun ei katsota yhtään ja joskus on päiviä, kun katsotaan ehkä vähän liikaakin. Ei sentään kerralla katsota pitkään, mutta lyhyissä pätkissä muutamia kertoja päivässä. 

Mistä teillä ruutuaika koostuu? Videoista vai peleistä? 
Entä suostuuko teillä lapset katsomaan lastenohjelmia telkkarista vai katsotaanko teillä suuremmaksi osin puhelimesta/tabletista?

Kommentit

  1. No more monkies on kyl yks meidän neidin lemppareita 🙈 meilläkään ei innostu pikku kakkosesta vaikka kuinka opetan. Areenaa katsoo joskus mutta YouTube Best.

    VastaaPoista
  2. Niin ja piti lisätä: törmäsin jo toissavuonna päiväkotiin jossa lapsilla oli tablettihetki ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt nostetaan tissit pöydälle

Älä ole paha sisko, ole hyvä sisko!

Synnytys