Isi, ikuinen kakkonen?
Nellin ja Vivian suhde on vahva. Tottakai, kun kyseessä äiti ja tytär. No, valitettavasti kaikilla näin ei ole, mutta suurimmalla osalla kuitenkin. Ymmärrän, että äidillä on lapsiin alussa aina vahvempi suhde, kuin isillä lapsiin. Tietenkin. Ovathan he ensin olleet äidin mahassa 9kk ja sen jälkeen rintaruokinnassa, joka on tärkeä palanen äidin ja lasten suhteen rakentamisessa, mutta näillä kahdella se side on erityisen vahva. Nelli on kuin Vivian pienoismalli. Aivan kopio Viviasta. Molemmat ovat luonteeltaan iloisia, nauravaisia ja omaavat ”hyvän” huumorintajun. Lainausmerkeillä tarkoitin, että heidän omasta mielestään heillä on erikoisen hyvä huumorintaju. Vaikka he ovatkin iloisia ja nauravaisia, sadasosasekunnissa kaikki saattaa olla päin persettä. Jos en tuntisi Viviaa tai appivanhempiani, voisin kuvitella heidän tulevan jostain päin Argentiinaa tai jostain muusta latinalaisen amerikan maasta, jossa kasvaa tulisieluisia äitejä ja tyttäriä. Yksi aamu Nelli lauleskeli iloisesti matka