Isääkin väsyttää

Kello herättää 4.45. Vaistomaisesti nappaan puhelimen yöpöydältä käteen ja hiljennän sen. Vaikka on pilkkopimeetä niin tiedän sentilleen missä kohti yöpöytää puhelin on. Sekunnissa herätys on jo hiljennetty ja mies ylhäällä. En ole murtovaras, mutta osaan kuvitella heidän hiipivän tismalleen samalla tavalla miten mä hiivin makuuhuoneesta pois kohti alakertaa. Kello 4.46 mä olen jo alakerrassa. Mulla on sellainen paha tapa, että kun ei ole mitään herätystä ja kaikki me herätään samaan aikaan niin mä en vaan saa itseäni ylös sängystä. Vaikka vaimo on meistä se väsyneempi, niin hän on aina ensin touhuamassa lasten kanssa alakerrassa, ennen kuin mulla on edes silmät kunnolla auki. Mitä vanhemmaksi mä olen tullut sitä hitaammin mä käyn aamuisin. Paitsi silloin, kuin kello herättää kukonlaulun aikaan ja on pakko toimia nopeasti. Kiukkuinen vaimo ja huutavat lapset on meinaan aika hyvä motivaattori ripeään toimintaan. Mulla on aina varmuuden varalta varsinaisen herätyksen lisäksi toinen herätys soittamassa heti peräjälkeen ja muutaman kerran torkkukello on kerinnyt soida ja kaikki muutkin herännyt ennen viittä. Noina aamuina ei ole muuten tarvinnut odottaa ruuan olevan valmiiksi katettuna, kun palaan töistä.

Mua väsyttää! Noin, nyt se on sanottu. Kaikki aina puhuu ja kirjoittaa äitien väsymyksestä. Harvemmin olen lukenut mistään meidän isien väsymyksestä. Aloin pohtimaan mistähän se johtuu. Eikö me uskalleta sanoa sitä ääneen? Mä en tiedä johtuuko se mun kohdalla uskaltamisesta, mutta harvemmin mä kotonakaan sanon, että ”kylläpä olen muuten väsynyt, anna mun hetki ottaa omaa aikaa.”. 

Mä en imetetä öisin, mä en nostele tuttia montaa kertaa yössä enkä mä herää 4-5 kertaa yön aikana, mutta kyllä mun uni on aika koiran unta. Kyllä mä havahdun, kun vaimo alkaa imettämään. Ja nykyään Nelli on alkanut myös heräämään keskellä yötä eikä suostu nukahtamaan omaan sänkyynsä enään, joten hän nukkuu puolet yöstä meidän välissä, eikä oo yks eikä kaks kertaa, kun herään pieni käsi tai jalka mun naamalla. Mun väsymys ei ehkä näy haukotuksilla tai kiukuttelulla, mutta aivotoiminta ei tule ehkä muun kropan mukana. Esimerkiksi yksi päivä mun oli tarkoitus ostaa kaupasta sitruunoita ruuan laittoon niin ostin appelsiineja ja ihmettelin kun sitä ei voinutkaan samalla tavalla puristaa ruokaan. 

Usein, kun mä tulen töistä kotiin niin vaimo ilmoittaa, että hän ottaa pienet päikkärit. Tai muuten vaan ottaa pienen hetken itselleen. Mikä on todellakin suotavaa. Töiden jälkeen touhuan siis 100% lasten kanssa, sit me hetki ulkoillaan, jonka jälkeen alkaa iltatoimet. Sitä ennen olen puoli tuntia jahdannut paljasta pyllyä. Ei, kyseessä ei ole suinkaan ne aikuisten leikit, lapsien nukkumaanmenon jälkeen, vaan potta-hippa leikki taaperon kanssa. Kello on kahdeksan tai yhdeksän, kun molemmat on unessa. Sen jälkeen koiran kanssa ulos. Mä en tiedä onkohan tää väsymys tarttunut meidän koiraankin, mutta onneksi häntä ei kovin pitkää lenkkiä kiinnosta tehdä iltaisin.  

Olohuone ja keittiö on, kuin räjähdyksen jäljiltä aina päivän jälkeen. Se on ihan käsittämätöntä minkälaisen sotkun yksi pikkuinen taapero saa aikaan. Mulla on myös toinen huono tapa. Mä en vaan osaa rentoutua iltaisin ennen, kuin olen korjannut kaikki lelut ja vaatteet olohuoneesta, laittanut tiskit ja pyyhkinyt liat pöydiltä. Ilta venähtää aina lähemmäs 23.00 ennen, kuin ollaan nukkumassa ja mä tiedän, että tää sama rumba on edessä taas huomenna. 

Mä tiedän, että tää on ollut ihan tietoinen valinta tehdä lapset ja vielä näin pienellä ikäerolla. Tiedostettiin, että varmastikin jonkin verran väsymystä tullaan kokemaan. Tai mä lähinnä ajattelin, että se väsymys iskisi Viviaan yösyöttöjen ja heräilyjen takia, mutta tuli kyllä ihan puun takaa, että se iskisi myös muhun tällä tavalla. Muistetaan isät sanoa ääneen, että meitäkin välillä väsyttää ja se on ihan ok! Ja luojan kiitos meillä iseillä ei ole kilpavarustelua keskenään. Mä en meinaa jaksais hetkeäkään, että sen kerran, kun toiselle isälle valittaisin mun väsymystä niin hän vastaisi, että ”säkö muka väsynyt? Mä nostin tutin ainakin kolme kertaa viimeyönä ja meillä nukkui kaksi lasta meidän välissä”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt nostetaan tissit pöydälle

Älä ole paha sisko, ole hyvä sisko!

Synnytys