Vaimon puheenvuoro, uhka vai mahdollisuus?

Moi, oon Vivia, vaimo. Mä oon se joka tässä tarinassa ei ole alakynnessä, lähinnä painona niskan päällä. Tai pallona jalassa. Riippuu päivästä.

Me on oltu Nikon kanssa kimpassa yli 11 vuotta, joten koen että oon aika jämpti kertomaan millainen Niko on miehiään, tai isiään. Ja myös sen takia, että suurimmaksi osaksi oon oikeessa, kaikessa. 

Niko on mieletön iskä. Eihän siitä pääse. Jengi ostaa isienpäivänä niitä mukeja ja paitoja, missä lukee ”maailman paras isi”, mutta vannon, että noin 74% ostaa sen vain koska ei keksinyt muuta. Meidän tapauksessa Iittalan astiaston sijaan pitäisi olla kasa noita klisee kuppeja, sekä koko perheellä printtipaidat. Kuitenkin lanseeraisin mukin tekstillä ”maailman paras isi, useimmiten, silleen about 360 päivää vuodessa, joskus saa myös huutaa ja menettää hermot, se on ok”

”Ollaankin vitsailtu että Niko ei voisi olla onnekkaampi kun sai mun kaikista rasittavimmista luonteenpiirteistä miniversion”

Hyvä luonteenpiirre joka löytyy mun omalta isältä, kuten myös Nikolta, on pitkä pinna. Jukoliste kun saa nillittää ja nillittää ennenkun toinen ärähtää takaisin. Ehkä siksi meillä on niin pitkä suhde takana, kun mä vaan nalkutan ja nalkutan, eikä toinen sano vastaan. Oon alkanut pohtimaan, että kuunteleeko tuo edes mun asiallisia kommentteja hänen tavoistaan toimia väärin. Tai ehdotuksia toimia mun kehittämällä tavalla, sillä ainoalla oikealla. Ei ehkä. 

Kärsivällisyys on lasten, varsinkin Nellin kanssa ehdoton luonteenpiirre. Nelli kun pamahtaa onnesta uhmaan sekunnissa, on enemmän kun toivottavaa olla naimisissa itse Muumimamman kanssa. Siihen tilanteeseen lanseeraisin mukin tekstillä ”maailman paras isi saa myös korottaa ääntä lapselle joka heittää puurolautasen naamaan”.

Mulla on upean räiskyvä luonne, jonka Nelli on onnekseen saanut. Niko tasoittaakin mua täydellisesti siinä. Ollaankin vitsailtu että Niko ei voisi olla onnekkaampi kun sai mun kaikista rasittavimmista luonteenpiirteistä miniversion. Minut hän valitsi tietentahtoen, joten Nellin äkkipikaisuus ei voisi olla kuin onnen bonusnumero. Meistä Nellin kanssa lähtee paljon ääntä ja me viedään huoneessa aika paljon tilaa. Ehkä siksi hän joskus kokee olevansa isi alakynnessä?

Niko on aina ollut ns perus mies. Jouluna, synttäreinä ja vuosipäivänä lahjat, sekä ystävänpäiväksi suklaata. Peruspusut arjessa, ja miehentyö makuuhuoneessa. Laskujen hoito, sekä auton tankkaus. Mut ihan paskahan tuo on kodin ”remppa-asioissa”. Nykyään luonnistuu kyllä maalaaminen perus jees, mutta ekat 5 vuotta mun isä tuli laittaa meille hyllyt seinään ja lamput kattoon. Meidän nykyisen kämpän remppas suurimmaksi osaksi Linnean kummitäti. 

Muki tekstillä ”maailma paras isi ei vältsyy osaa remppaa, ja se on ok, koska ne kaks ei liity millään tavalla toisiinsa”

Onko se sitten blogin vai lasten myötä, Nikosta on kuoriutunut ihan oikea juttelija ja pohdiskelija. Ennen se on mennyt abauttiarallaa niin että mä puhun ja Niko kuuntelee, jos kuuntelee. Ja vastausta saa odottaa minuutti tolkulla, ja senkin jälkeen se on ”ihan sama”, ”kuin vaan” tai ”saat päättää”. Nyt me käydään ihan viisaita, jopa syvällisiä keskusteluja lasten kasvatuksesta, omista tunteista ja elämästä noin ylipäätään. Se on aika kivaa. Ei tartte pumppaamalla pumppaa toisen fiiliksiä vaan Niko saattaa itse alkaa avautumaan asioista josta on ennen ollut liki mahdoton jutella. Niko myös kyseenalaistaa mun mielipiteitä ja toimintatapoja, koska tietää että ne vaikuttaa lapsiin. Ja hyvä niin! Uskokaa tai älkää, vaimotkaan ei oo ihan aina oikeessa. Hästäg ”maailma paras isi keskustelee ja puhuu tunteistaan”

Jo ennen lapsia meillä on ollut roolit kuin 50-luvulta. Se on passannu meille. Nyt kun lapset tuli, roolit heitti häränpyllyä. Mun on pakko myöntää että joskus Niko on enemmän äiti tytöille kun minä. Niko on perillä kaikenmaailman neuvoloista, rokotteista, ruoka-ajoista, kehitysvaiheista, vaippaihottumista, kynsivallin tulehduksista. Mä koen olevani perushyvä mutsi92, mutta Niko on välillä supermutsi89. Mun mielestä on just jees että nykyään ei oo mitenkään nössöö olla noin sydämellisesti perhekeskeinen mitä Niko. Mukilla ”maailman paras isi, piste”